SAATTOHOIDON KUSTANNUKSET PERHEELLE

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa[i] havaittiin, että vaikka syövän hoidon kustannukset terveydenhuollolle ovat merkittävät, erityisesti palliatiivisen hoidon vaiheessa perheen kustannukset nousevat merkittäviksi (informal care costs). Kuuden kuukauden seurannassa palliatiivisen vaiheen kustannukset olivat koko sairausajan toiseksi merkittävimmät kustannukset. Kustannukset koituivat suurelta osin perheiden maksettaviksi.

 

Kaikista syöpäpotilaista (aineisto koski suolistosyöpäpotilaita) 20 % ilmoitti tarvinneensa perheen tai ystävien apua, kun palliatiivisessa vaiheessa osuus oli 76 % jotka olivat tarvinneet vastaavaa apua. Suorat terveydenhuoltokustannukset vaihtelivat primaarihoidon 16 000 eurosta 14 000 euron metastaattisen hoidon vaiheeseen ja 10 000 euron palliatiivisen hoidon vaiheeseen.

 

Syövän hoidossa tapahtuu selvä siirtymä julkisen terveydenhuollon kustannuksista perheiden kustannuksiksi taudin edetessä. Saattohoitovaihe on usein sekä henkisesti että myös taloudellisesti raskasta aikaa potilaalle ja läheisille. Tällä voi olla seurauksia myös jatkossa perheen taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille.

 

Vuonna 2016 tehtiin ensimmäinen kansalaisaloite saattohoitovapaan mahdollistamiseksi kuolevaa läheistään hoitaville. Nyt 2018 samasta aiheesta on tehty uusi kansalaisaloite. Ensimmäisessä nimien keräyksessä saatiin 1717 allekirjoitusta ja nyt keräys on meneillään ja nimiä on 1021 (kuukaudessa).

 

Saattohoitovapaa järjestelmä on käytössä Ruotsissa. Siinä on mahdollista saada 100 päivää saattohoitovapaata. Määrän voi käyttää yhden tai useamman ihmisen saattohoitamiseen elämänsä aikana. Sen voi ottaa osissa tai sitten kerralla.

 

Perheiden tukemisen saattohoitovaiheessa tai palliatiivisen hoidon vaiheessa tulisi sisältää myös perheen antaman tuen taloudellisella mahdollistamisella. Pitkällä tähtäimellä se olisi paitsi potilaan ja perheen, myös työnantajan ja yhteiskunnan etu. Nykyisellään työstä poissaolo on mahdollista olemalla sairauslomalla tai työnantajan kanssa tehdyille sopimuksilla olla työstä poista palkalla, palkatta tai tehden esim etätöitä.

 

Sairausloma edellyttää työstä poissaolon perusteeksi sairauden. Läheisen sairastaminen tai avun tarve ei ole sairausloman peruste. Tätä kuitenkin varsin yleisesti käytetään. Monesti hoitava omainen onkin ahdistunut, masentunut tai kärsii somaattisista oireista itsekin. Silloin sairausloma on perusteltu.

 

Suomessa on mahdollista saada omaishoidon tukea. Se on rahallisesti pienehkö korvaus annetusta hoidosta, joka korvaa ammattihenkilöiden antaman avun tai laitoshoidon tarvetta.

 

On vaikea arvioida, paljonko haittaa on siitä, että ihmiset pysyvät taloudellisen pakon edessä työssä ja menettävät tuottavuutta tai aiheuttavat vaara- tai häiriötilanteita työssään. En haluaisi olla lentokoneessa, jonka ohjaavan kapteenin/perämiehen puoliso on kuolemassa kotona.

 

Hoivavastuun sälyttäminen perheille voi vaikuttaa myös siihen, että läheisistään huolehtijat, jotka pääasiassa ovat keski-ikäisiä naisia, joutuvat jäämaan kotiin huolehtimaan iäkkäistä tai sairaista läheisistään. Työhön paluu hoivavelvoitteiden päättyessä voi olla tässä ikävaiheessa vaikeaa mm. ikäennakkoluulojen vuoksi.[ii]

 

Saattohoitovapaan voisi järjestää Kelan etuutena sairauspäivärahan tapaan. Ruotsin kokemukset osoittavat (tutustuin Tukholmassa järjestelmään) järjestelmän olevan myös taloudellisesti järkevä.



[i] Costs of colorectal cancer in different states of the disease

Niilo Färkkilä1,2, Saku Torvinen1, Harri Sintonen¹, Tiina Saarto3, Heikki Järvinen4, Juha Hänninen5, Kimmo Taari6,7, Risto P. Roine8,9

 

[ii] Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi (toim): Läheis- ja omaishoiva – työssä jaksaminen ja jatkamisen tukeminen. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015:12


Palaa blogilistaukseen