VAIHTOEHTONA KUOLEMALLE?

Kuolemaan johtavan taudin diagnoosin saatuaan on varsin yleistä ja luonnollista pohtia selviytymisen keinoja. Kun kirurgi sanoo, ettei voi leikata ja syöpälääkäri ettei voi antaa solunsalpaaja- tai muitakaan hoitoja, käännytään vaihtoehtoja tarjoavien parantajien puoleen. Ajatus siitä, ettei ole mitään menetettävää saattaa saada kokeilemaan hoitokeinoja, joissa luvataan edes jotakin parannusta elämään.

 

”Kahdeksan vuotta sitten löydetty kyhmy rinnassa paljastui rintasyöväksi. Taistelu syöpää vastaan oli sitkeää, ponnisteluista huolimatta se levisi eri puolille kehoa. Hänellä todettiin myös luusyöpä ja kilpirauhassyöpä.  Lääkärit käskivät jo valmistautua kuolemaan.” Sitten löytyi menetelmä, jolla veri sähköistettiin ja lymfatiet puhdistettiin sykkivällä magneettikentällä.

 

Kuolemaa lähestyvä ihminen ei aina kysy, onko tarjottavassa hoidossa mitään mieltä tai perustetta. Enkelit ja yksisarviset, homeopatia ja yrtit parantavat koska niitä myyvä henkilö kertoo niin. Olen itsekin tuntenut lämmön valuvan reikihoitajan käsistä ruumiiseeni. Tosin julkisessa tilassa kenen tahansa käsien kosketus tai lähellä olo olisi saanut aikaan tuntemuksia.

 

Kysymys on toivosta ja merkityksestä. Lääketieteessä puhutaan plasebosta ja vuorovaikutuksen sekä kuuntelun vaikutuksesta. Aina voidaan myös vedota tuntemattomaan. Koska emme voi tietää, millaisia kosmisia toisia todellisuuksia on, emme voi todistaa ettei niitä ole. Ja tästä vedetään johtopäätös, että ”niitä voi olla”. Joten miksei kokeilla?

 

Mitä haittaa siitä sitten on? Homeopatiasta on tehty paljon tutkimuksia. Tutkimusten perusteella ei ole voitu osoittaa käyttötarkoituksia, joissa homeopatia olisi tehokas. Homeopaattiset tuotteet ovat yleensä hyvin pitkälle laimennettuja, eikä niillä ole suuria haittoja. Hieronta, rentoutumisharjoitukset ja meditaatio voivat parantaa elämänlaatua ja helpottaa hoitoprosessin läpikäymistä, mutta ne eivät pysäytä syövän etenemistä.

 

Onko siis OK antaa hoitoja, joista ei ole haittaa. ”Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.” Tämä on perusväite luontaisia tautien vastustuskeinoja käyttävien argumentoinnissa. Ja samalla väitteen esittäjä yrittää myydä omia tuotteitaan. Hoidosta josta ei ole hyötyä on haittaa, jos hyödyllinen keino jää käyttämättä.

 

”Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa pelkästään vaihtoehtohoitoja käyttäneet syöpäpotilaat kuolivat sairauteensa huomattavasti todennäköisemmin kuin tavanomaista hoitoa saaneet.” Näin kirjoitettiin Helsingin Sanomissa (14.8.2017) tiedepalstalla. Otsikko on sikäli väärä, että kuoleman todennäköisyys ei lisäänny koska se on vakio (kaikki kuolemme), joskin se voi tapahtua aikaisemmin.

 

”Torjumme uuden maailman käärmeöljykauppiaita parhaiten, kun pyrimme lievittämään potilaan epävarmuutta silloinkin, kun sairautta ei voi parantaa.” Kirjoittajana lääkäri Petja Orre Suomen Lääkärilehden viimeisimmässä numerossa. Voisi vedota Sauli Niinistöön (presidenttiehdokas) ja sanoa vastakkainasettelun ajan olevan ohi. Viittaukset käärmeöljykauppiaisiin ja toisaalta rahanahneisiin myrkkykauppiaisiin (lääkärit) ei varmaan edistä keskustelua eikä herätä luottamusta.

 

Myytti tietokoneeseen tuijottavasta lääkäristä ja karismaattiset vuorovaikutustaidot omaavasta luontaishoitajasta ovat suurelta osin muistoja menneestä. Kumpiakin esiintyy. Perusperiaate hoidossa on tehdä hyvää ja välttää pahaa. Perusteeton hyvän lupaaminen on myös pahantekoa. Vaikeus on siinä, että vallitsee erimielisyys perusteluista. Tiede vai pyhä toive? Kummallakin on vaikutusta.


Palaa blogilistaukseen