Schildts, Söderströms ja Terhokoti
Kahden yhdistyneen kustantamon Schildtsin ja Söderströmsin kirjallinen johtaja Tapani Ritamäki on Helsingin Sanomien (12.2.2012) mukaan todennut, että jos kustantamo keskittyy pelkkiin menestyskirjailijoihin ja myyntilukuihin, kyse on kustantamon sijaan Terhokodista.
Luonnollinen kuolema ?
Kuinka voitaisiin määritellä luonnollinen kuolema? Vakuutusyhtiöille kysymys on helppo: muu kuin onnettomuuteen tai henkirikokseen liittyvä kuolema. Ei kuitenkaan tarvitse kuin lukea Ivan Illichiä huomatakseen kysymyksen kompleksisuuden. Onko kuolemisen yhteydessä luonnollisuus ehdotonta vai suhteellista – liukuva raja. Bioetiikassa ja saattohoidossa tätä kysymystä joudutaan pohtimaan käytännön tasolla päivittäin.
Presidenttiehdokkaat ja eutanasia
Eutanasian kannalla vuoden 2012 presidenttiehdokkaista on kaksi, vastaan kolme ja savolaisittain toisaalta mutta toisaalta suhtautuu kolme. Puoluekanta ei selkeästi näyttäisi ennakoivan ehdokkaan suhtautumista. Kysymys on kullekin ehdokkaalle pikemmin henkilökohtainen.
SAATTOHOITO BISNEKSENÄ
Terveydenhuollosta ja eritoten hoivapalveluista on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Vanhustenhoito ja vähitellen sairaanhoidon peruspalvelutkin ovat olleet siirtymässä voittoa tuottaville liikeyrityksille. Keskittymisen myötä Suomessakin palvelujen tuottaja usein alkaa olla kansainvälinen sijoitusyhtiö. Myös saattohoidon suhteen on herätetty kysymys yksityistämisestä. Turussahan saattohoito jo kilpailutettiin ja nyt kiistellään hoidon tasosta. Viimeksi Aki Linden puuttui Lääkäripäivillä 9.1.2012 vaaroihin, joihin potilaan unohtuminen rahan hallitessa joutuu.
Arvi Lindin kieli
Käyttämällä kieltä laiskasti tai jopa tarkoitushakuisesti, saatamme tietäen tai tiedostamatta ilmaista aivan jotain muuta kuin miltä näyttää tai kuulostaa. Olen ollut useasti mukana työryhmissä ja aivoriihissä, missä sanoista ja niiden käyttötavoista on syntynyt erimielisyyttä. Usein riitaa on syntynytkin pikemmin siitä miten sanotaan kuin mitä sanotaan. Joskin nämä kaksi asiaa voivat tarkoittaa samaa.
Luen parhaillaan kahta kirjaa. Toinen on Pirkko Muikku-Wernerin toimittama ”Sillä tavalla” (Tammi 2006) ja toinen Arvi Lindin ja Kaarina Karttusen ”Arvin kieliopas” (Tammi 2009). Kumpikin käsittelee kielen käyttöä. Lukiessani tunnen toistuvaa häpeää omasta tavastani käsitellä kieltä. Mutta se ei ole asian ydin.
Kiitospuhe
Olen erityisen iloinen siitä, että nyt saamani Konrad Reijowaaran palkinto tulee kollegakunnalta. Iloitsen myös siitä, että Duodecim seura ja kollegakunta näkee hyväksi ja tarpeelliseksi nostaa palkinnon arvoiseksi toiminnan, jossa inhimillisen kärsimyksen hyväksyminen nähdään tälle yhteiskunnalle vieraaksi.
Arkkiatri Risto Pelkonen on sanonut, että kulttuurin tilaa voidaan arvioida sen perusteella kuinka se suhtautuu heikoimpiin ja hauraimpiin jäseniinsä. Kuoleva ihminen täyttää kaikissa suhteissa hauraan ja voimattoman yhteiskunnan jäsenen tunnusmerkit.
AND vai DNR
Kun etenevän sairauden parantavat hoidot eivät enää olemahdollisia, joudutaan tekemään uusi hoitolinjaus. Tavoitteeksi tulee kuolemaalähestyvän ihmisen loppuelämän oireettomuuden ja elämän mukavuuden lisääminen.Edellytyksenä uudelle hoidon suuntaamiselle on, että lääkäri havaitseepotilaansa olevan kuolemassa. Tämä ei aina ole osoittautunut helpoksi.
DNR (ei elvytetä) tai DNaR (ei yritetä elvytystä)lyhenteiden sijaan on viime aikoina esitetty käytettäväksi AND lyhennettä. Senajatus on sallia lähestyvä luonnollinen kuolema (allow natural death).Ajatellaan, että kuolema ei enää ole lykättävissä. Infektioiden hoidolla,verituotteilla tai ravitsemus- ja nesteytyshoidolla ei saavuteta potilaan loppuelämänkannalta merkittävää lisähyötyä. Päinvastoin lisätutkimukset ja invasiivisethoidot saattavat lisätä kärsimystä.
Saattohoidon johtaminen
Oleellista on sitoutuminen. Se on sitä, että itse tietää mihin pyrkii, miten ja miksi. Se on myös pyrkimystä parhaaseen mahdolliseen. On vaikea edellyttää toisilta jotain, mitä itse ei pyri tekemään.
MITÄ POTILAAN KUOLEMA HERÄTTÄÄ LÄÄKÄRISSÄ
Kuoleman herättämiä tunteita voi tarkastella psykologisena kysymyksenä tai henkilökohtaisena subjektiivisena kokemuksena. Teoreettiset hahmotukset kuolemaan liittyvistä mentaalisista tapahtumista eivät mielestäni ole mielenkiintoisia. Siispä aionkin seuraavassa keskittyä siihen, miltä tuntuu kun potilas tekee kuolemaa tai kuolee. Samalla puhun kuolemiseen liittyvistä lääkärin päätöksistä ja valinnoista.
Nesteytys saattohoidossa
Suomalaisessa lääkäreiden eettisessä foorumissa asiantuntijat jakautuivat niihin joiden mielestä nesteytys on osa perushoitoa ja niihin joiden mielestä siinä on kyse lääketieteellisestä toimenpiteestä. Ensimmäisen kannan mukaan nesteytystä tulee jatkaa lähes kuolemaan saakka. Jälkimmäisen mukaan nesteytys, kuten muutkin lääkärin toimenpiteet harkitaan tilanteen ja potilaan edun mukaisesti.
